Tehokkuutta aamuharjoitukseen

Viime vuoden lopulla alkoi taas tuntua siltä, että olisi aika ottaa ohjelmaan So Purkh. Se on bani, jonka toistaminen 11 kertaa joka päivä 40 päivän ajan jollekin tai joillekin (enintään kerrallaan kolmelle) miehelle purkaa negatiivisuuden bania toistavan naisen ja miehen tai miesten välillä. Tällä naisen teolla on myös voima muuttaa mies pyhimykseksi. Tai sitten nainen voi kutsua tulevaa puolisoaan luokseen toistamalla tätä bania.

So purkh on ollut kerran aiemminkin osa aamuharjoitustani 40 päivän ajan. Vaikutukset olivat dramaattiset. En kerro yksityiskohdista, kyse on kuitenkin niin yksityisistä asioista, mutta viikko tai kaksi sen jälkeen, kun 40 päivää oli päättynyt, alkoi tapahtua. Eivätkä ne tapahtumat olleet siinä hetkessä ollenkaan mukavia, mutta pitkällä tähtäimellä ne olivat yksinomaan hyväksi.

Otin So purkhin taas elämääni heti vuoden ensimmäinen päivä. Se sattui juuri sopivasti kohdalle, ja auttaa minulle aina niin vaikeassa laskemisessa. Nyt on ihan todennäköistä, että osaan laskea koska 40 päivää on täynnä. Tosin ei se ole siltikään sanottua.

Minulla on äänite, jossa bani on resitoituna. Kuuntelen äänitettä yhdellä kuulokkeella, ja toistan mukana. Haluan kuulla myös oman ääneni, siksi en käytä kahta kuuloketta. 11 toistoa kestää aika tarkalleen puoli tuntia. Ja kun Japjin toistaminen kestää 15–20 minuuttia, ja minun aamuharjoitukseni kestää yhteensä noin tunnin, alkoi asanaharjoitus jäädä melkoisen lyhyeksi. Harmillisen lyhyeksi. Kunnes tajusin yksinkertaisen asian: voin tehdä helppoja, staattisia asanoita samalla kun toistan bania. Yksi toisto on juuri sopiva aika viivähtää asanassa. Asanoiden on kuitenkin oltava sillä tavalla yksinkertaisia, ettei niiden rakentaminen ja purkaminen vie paljon aikaa, ja että niissä viivähtäessään voi resitoida. Ei siis voi olla naamallaan pää kainalossa hengittämättä.

Se haittapuoli tässä tyylissä on – vaikka ei se välttämättä mikään haitta ole – että ei voi täysin uppoutua äänivärähtelyn vietäväksi, vaan on oltava sen verran tietoinen banin kulusta, että huomaa kun kierros tulee täyteen. No onhan siinä tauko, kyllä sen hoksaa. Ylipäänsä So purk on jollakin tavalla tosi hauska, äänitteessä se soljuu melkoisella vauhdilla, ja siinä on hassuja äänteitä. Oma suosikkikohtani on ”kar kiriaa khat karam karantaa”. Se maistuu hyvältä suussa, etenkin nopeasti toistettuna.