Vihdoin alkoi loma. Hyvät hyssykät, että olin jo sen tarpeessa. Ensimmäinen lomapäivä oli ihan suunnitellusti perjantai, jolloin matkustin Helsinkiin, ja kävin Kuldipin alignment-hoidossa nopsaan. Se ei kestänyt kuin vajaat 30 minuuttia, mutta käänsi pään ja varmaan kaiken muunkin ihan eri asentoon. Stressinpurkuasentoon. Kävin myös vaatekaupassa, mutta en löytänyt mitään kivaa, värit oli taas vääriä. Pitää odotella, kun ne vaihtuvat. Sitten matkustin Vantaalle tapaamaan pariskuntaa, johon olen tutustunut gurudwarassa. Heille on tullut kaikkien koronarajoitusten aikaan vauva, jota kävin ihastelemassa. Hän oli tosi suloinen ja hyvin käyttäytyvä olento – toivottavasti tapaamme pian uudelleen.
Muuten, hauska yksityiskohta oli se, että heidän kätilönsä oli kundaliinijoogan harjoittaja, joka tiesi mistä oli kysymys, kun tapasi sikhipariskunnan. Ei tarvinnut selitellä miehen pitkää partaa ja turbaania.
Lauantai oli sadepäivä ja totaalisen pysähtymisen päivä. Nukuin aamulla pitkään, ja sitten vielä parit päiväunet. Seuraavana yönä taas 9 tuntia unta ilman minkäänlaisia vaikeuksia. Enkä minä mielestäni ollut edes väsynyt, sillä etätöihin siirryttäessä onnistuin nukkumaan paljon päiväunia ja siihen mennessä kertyneen väsymyksen pois. Ehkä tämä oli nyt jotain eri tason väsymystä.
Ihan pelkästään kaukaisuuteen tässä ei voi ryhtyä tuijottelemaan, sillä huomenna lähdemme oman joogaopettajani kanssa Joogaopistolle opettamaan muutaman päivän kundaliinijoogakurssia. Se nyt sitten viimeistään irrottaa ajatukset työasioista. Itse asiassa työasioiden suhteen on sellainen tilanne, että mielessä pyörii pari uutta, ihan mahtavaa ideaa, joita olisi mukava päästä toteuttamaan. Mutta samaan aikaan tiedän ja tunnistan olevani loman tarpeessa, eli ei mitään tehtävissä niiden ideoiden suhteen tässä vaiheessa. Ja silti mieli yrittää koko ajan vähän jekuttaa ja kysellä, että eikö edes mitään pientä, valmistelevaan touhua. Ihan vähän. Ei, se ei nyt vaan käy eikä onnistu.
Toivottavasti kurssista tulee oikein kiva kaikille. Ryhmä on vähän normaalia pienempi, 18 plus me. Ohjelma on hyvin valmisteltu, mutta samalla on ääneen todettu, että pidetään se väljänä ja avoimena kaikille lennosta tehtäville muutoksille. Olisi kiva, jos ryhmä esittäisi jotakin toiveita tai kysymyksiä tai mitä vaan.
Pitäisi ryhtyä pakkaamaan. Mutta toisaalta, ehtiihän sen huomennakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti