Snatam Kaurin konsertissa

Snatam Kaur on julkaissut taas uuden levyn ja lähtenyt konserttikiertueelle sen jälkeen. Suomeen hän ei tällä kertaa poikennut, mutta konsertoi ihan naapurissa, sekä Tallinnassa että Tukholmassa.

Olin kanssajoogaajan kanssa Snatam Kaurin konsertissa Helsingin Kulttuuritalolla ja mieli teki päästä konserttiin taas. Tallinna oli ensin mielessä, mutta se ei työperäisten syiden takia onnistunut. Sitten Tukholmaan. Puoliso suostui lähtemään mukaan, mikä on onni, sillä hän on ihan paras matkanjärjestäjä.

Paikkana oli Kulturhuset, joka oli kutakuinkin täynnä. Onnistuin näkemään jonkin viestin, jossa viimeisiä takarivin lippuja myytiin melkoisen edullisesti, mikä on tietenkin järkevää ja ystävällistä. Meidän paikat oli parvekkeen ensimmäisellä rivillä, eli näkymä oli oikein hyvä. Katselin saliin saapuvaa yleisöä, ja olin aika yllättynyt siitä, kuinka paljon paikalla oli miehiä. Keski-ikäisiä naisia toki oli yleisöstä suurin osa, mutta puoliso ei ollut ollenkaan harvinaisuus sukupuolensa takia.

Konsertti oli kaunis. Bändi oli hyvä ja etenkin tablan soittaja ihan huippu. Artisti itse oli upea, niin kuin odottaa saattoi. Yleisö, bändin viides jäsen, kuten Snatam sanoi, mantrasi mukana ja veti oman osansa niin kuin pitikin. Valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta en jostakin syystä kokenut, vaikka olisin hyvin voinut, mutta eipä se haitannut.

En tiedä kuinka kauan Snatam Kaur jaksaa lähteä Eurooppaan asti konsertoimaan. Ei hän vielä vanha ole, syntynyt 1972, mutta pitkät lennot ottavat voimille. Toivottavasti vielä monta kertaa, sillä voisin helposti kuvitella itseni yleisöön.

Täytyy ostaa mp3:na se uusi levy.

Kenttä muutoksessa

Näyttää siltä, että joogakenttä ei ole oikein toipunut korona-ajasta, tai sitten suurin joogabuumi alkaa vaan olla ohi. Pitkään toimineet joogakoulut postaavat somessa, että tarvitsevat apua, lisää asiakkaita, tai eivät voi jatkaa. Yksi kundaliinijoogakoulu siirtää toimintansa kokonaan verkkoon. Lisäksi yli 50 vuotta toiminut Helsingin joogayhdistys lopettaa toimintansa.

Toki kyse voi olla vanhan väistymisestä uuden tieltä. Yksi kokenut joogaopettaja ihmettelikin somessa sitä, miten nykyisin juuri valmistuneet joogaopettajat aloittavat heti retriittien vetämisen ja perustavat oman joogastudion sen sijaan, että hankkisivat kokemusta muulla tavoin. Asiakkaita ei yksinkertaisesti riitä kaikille, mikä on ollut tilanne jo jonkin aikaa.

Joogakenttä on jonkinlaisessa muutoksessa suurin piirtein koko ajan, vaikka muutokset eivät yleensä nopeita olekaan. Heilahdetaan yhteen suuntaan ja sitten toiseen. Nyt ollaan menossa tähän suuntaan ja katsotaan, mitä tapahtuu.

Suun kautta hengittämisestä ja suun kiinni teippaamisesta

Törmäsin viestiin, jossa henkilö kertoi innostuneensa kundaliinijoogasta, mutta ihmettelevänsä harjoituksia, joissa hengitetään ulos suun kautta. Hän mainitsi, että suun kautta hengittäminen aiheuttaa muun muassa purentaongelmia, kuorsausta, uniapneaa ja hampaiden reikiintymistä. Hän kertoi opetelleensa hengittämään vain nenän kautta ja sen varmistamiseksi jopa teipanneensa suunsa yöksi kiinni.

Ohjasin joogatunnilla harjoituksen, jonka monissa harjoituksissa hengitettiin sisään nenän kautta ja ulos suun kautta. Harjoituksen lopuksi totesin, että kundaliinijoogassa tosiaan hengitetään aina välillä suun kautta, ja kerroin, että jotkut välttävät suun kautta hengittämistä jopa teippaamalla suunsa kiinni. Tunnin jälkeen eräs joogaaja tuli sanomaan, että minun pitäisi välttää tällaista kommentointia. Hänkin kuulemma on teipannut suunsa kiinni, ja siitä on seurannut merkittäviä terveysvaikutuksia.

No hyvä, kommentoin sitten täällä.

Oma käsitykseni on, että suun kautta hengittäminen ei ole millään tavalla vahingollista eikä sitä tarvitse välttää. Kuitenkin nenän kautta hengittämisellä on monia terveysvaikutuksia, ja siksi kannattaa opetella hengittämään pääosin nenän kautta. Tosin nenän kautta hengittäminen ei ole kaikille eikä aina mahdollista. Jos tarkoituksena on hengittää nenän kautta ja nenä on esimerkiksi nuhan kautta tukossa, mitä silloin tehdään? Suun kautta hengittämisen lopettaminen kokonaan on sellaista ehdottomuutta, jossa ei ole mitään järkeä. Suun teippaaminen kiinni esimerkiksi yöksi kuulostaa minusta lähinnä väkivaltaiselta. Jos joku ei kerta kaikkiaan osaa nenähengitystä, käyttäisin pehmeämpiä keinoja sen opetteluun. Suun teippaaminen kiinni on sen kaltaista pakottamista, jota minä en ymmärrä enkä suosi.

Kundaliinijoogassa tosiaan hengitetään myös suun kautta. Asiasta kysynyt henkilö halusi muuttaa kaikki kundaliinijoogassa tehtävät suun kautta hengitykset nenähengityksiksi. Hän ei käsittänyt, miten joogassa, jonka pitäisi olla terveyttä edistävää, tehdään hänen mielestään haitallista suuhengitystä. Vastasin, ettei harjoituksia voi muuttaa. Sitä en sanonut, mutta niin ajattelen, että ehkä hänen olisi syytä muuttaa oman käsityksensä ehdottomuutta. Suun kauta hengittämiselle joogassa on varmasti syynsä, eikä syy ole joogaajien terveyden romuttaminen. Päinvastoin.

Pihabongausta

BirdLife Suomi järjestää joka tammikuun viimeisenä viikonloppuna lintujen pihabongaus-tapahtuman. Osallistuin siihen ensimmäistä kertaa. Se oli helppoa, netistä löytyy hyvät ohjeet. Tarkoituksena on bongailla omassa pihassa tai jossain muussa sopivassa paikassa lintuja yhden tunnin ajan yhtenä päivänä, joko lauantaina tai sunnuntaina, ei siis molempina päivinä. Ylös kirjataan eri lajiset linnut ja kuinka monta kunkin lajin lintua näkee kerralla, silloin kun niitä on suurin määrä näkyvissä. Määrät ilmoitetaan nettilomakkeella. Tärkeä tieto on myös se, jos ei näe tunnin aikana yhtään lintua.

Minä seistä tönötin tänään heti lounaan jälkeen meidän talon seinän vieressä. Muut talon asukkaat ruokkivat lintuja, joten vilskettä riitti. Osuin näkemään variksia, harakoita, naakkoja, sini- ja talitiaisia, varpusia, urpiaisia, punatulkkuja ja mustarastaita. Urpiaisten lajinmääritys oli vähän hankalaa, koska oli suttuinen keli eikä niiden päät olleet yhtä punaisia kuin joskus. Niiden koon ja parven lentotavan perusteella oletin, että ne ovat urpiaisia, mutta lopullisesti varmistuin siitä ottamani kuvan perusteella. Niitä olisin iso parvi liikkeellä.

Varsinkin punatulkut, urpiaiset ja mustarastaat lentävät pihaan puun latvaan, ja seuraavat sieltä tilannetta. Ne tarkkailivat pihaa monta minuuttia, ja tulivat lähemmäs ruokapaikkaa vähän kerrallaan. Varsinkin punatulkut ovat arkoja, ne nappasivat ruokaa mukaansa ja lensivät takaisin puun oksalle syömään. Eipä siis ihme, että ne käyvät juuri meidän pihassa syömässä, sillä meillä vielä puita pihassa riittää.

Olisipa kivaa, jos meidän ikkunamme olisivat pihaan päin, niin voisi bongailla ensi vuonna sisältä, ikkunan läpi. Mutta kun ei ole. Ehkä täytyy suunnitella bongauspaikka paremmin, niin että pääsisi vaikka istumaan. Nyt olin sen verran lähellä ruokintapaikkaa, etten voinut juuri liikkua säikäyttämättä lintuja, joten seisominen hiljaa paikallaan alkoi käydä vähän voimille. Muuten oli kyllä kivaa ja suosittelen.

 

Loma-aika alkaa

 Hyvää joulunaikaa kaikille!

Muistakaa kohtuus kaikessa ja jos sattuu käymään niin, että syötte liikaa, istukaa muutama minuutti kantapäitten päällä timantti-istunnassa. Se helpottaa.

Kauden loppu

Taas on saatu yksi lukukausi joogan opettamista päätökseen. Nopeasti ne hujahtavat ohi, sillä juurihan me vasta aloitettiin. Kyse on siis jaetusta tunnista, eli me kaksi joogaopettajaa vuorottelemme niin, että toinen ohjaa parillisten ja toinen parittomien viikkojen lauantaisin 2,5 tunnin harjoituksen. Tästä seuraa se, että ensi keväänä minulla on vähemmän tunteja kuin nyt syksyllä, vaikka kevätkausi on pidempi. Johtuu siitä, että lomat ja pyhät osuu juuri minun vuorolleni. Se ei haittaa mitään, sillä kevät on kuitenkin kiireisempää aikaa, sillä matkustan työpaikalleni toiselle puolelle Suomea lähes joka viikko. Syksyllä minulla on ollut mahdollisuus tehdä enemmän etätöitä kotona.

Joogan ohjaamisessa tänä syksynä teemanani on ollut ohjata sellaisia harjoitussarjoja ja meditaatioita, joita en ole koskaan aiemmin ohjannut. Edellisenä vuonna ohjasin kaikki suosikkini, ja tämän kauden alussa sitten mietin, että nytkö ohjaan taas ne samat suosikit mutta eri järjestyksessä. Se ei houkutellut, joten päätin laajentaa omaa kokemustani ja tarjota joogaajille lisää vaihtelua. Sopivien harjoitusten etsiminen on ollut välillä vähän työlästä, sillä ihan mitä tahansa ei voi tehdä. Ensinnäkin tarvitaan suhteellisen pitkä harjoitussarja ja sellainen, jonka tämä ryhmä pystyy edes jotenkuten tekemään. He pystyvät monenlaisiin asioihin, se on käynyt selville tänä syksynä, kun itsellenikin on tullut vähän yllätyksenä, kuinka raskaita jotkut harjoitussarjat ovat lopulta olleet. Sitten on vaan pidetty taukoja enemmän ja kevennetty. Yhdenlainen harjoitus on myös se, kun joutuu hyväksymään, ettei pysty tekemään jotakin. Sen hyväksyminen ei ole kaikille helppoa.

Nyt siis joululomalle joogan ohjaamisesta.

Desiderata

Konttasin työpöydän alla, ja siellä alahyllyllä, paperikasan alla, oli iso ruutuvihko, jonka kalastin esiin ja tutustuin siihen tarkemmin. Lähinnä siksi, että tarvitsen koko ajan vihkoja muistiinpanojen tekemiseen. Vihkosta oli käytetty vain vähän alkua. Olen siihen kirjoittanut muistiin lukemiani ja tärkeiksi tunnistamiani asioita, todennäköisesti aikana ennen kuin olen alkanut käyttää aktiivisesti internettiä eli melko kauan sitten. Siellä on kopioitua tekstiä chakroista ja muusta. Joissain kohdin on mainittu lähdekirja, toisissa ei.

Oikein erikoisen hyvällä kynällä ja kauniilla tekstauksella olen kopioinut runon, jonka nimi on Desiderata. Jokin hämärä mielikuva, että olen lukenut sen jostakin lehdestä, kenties Voi Hyvin -lehdestä tai vastaavasta, ja kirjoittanut talteen, koska se on tuntunut tärkeältä. Runoa seuraa maininta, jonka mukaan se on löytynyt vanhasta St. Paulin kirkosta Baltimoresta vuonna 1692.

Koska nykyisin käytössä on internet, tein vähän hakuja. Runo löytyi helposti sen nimellä, kuten myös tieto, jonka mukaan sen on kirjoittanut filosofi ja asianajaja Max Ehrnmann 1920-luvulla. Sen nimi, joka tarkoittaa asioita, joita mieli haluaa, on liitetty siihen vasta myöhemmin. Käsitys, jonka mukaan sen alkuperä on St. Paulin kirkossa, on jokin vuosikymmenten saatossa syntynyt väärinkäsitys. Runo on ollut suosittu etenkin 1960- ja 1970-luvuilla, ja siihen aikaan sopivaa hippikaikua siinä kieltämättä on. Runosta löytyi toinenkin, uudempi suomennos ylös kirjoittamani lisäksi, mutta minusta uudempi ei ole yhtä hyvä – minua viehättää tässä yhteydessä vähän vanhemman oloiset sanankäänteet. Näin sen olen ylös kirjannut:

 

 

Desiderata

Mene tyynesti hälyn ja kiireen keskelle

ja muista, mikä rauha kätkeytyy hiljaisuuteen.

Niin pitkälle kuin itsestäsi luopumatta on mahdollista,

pysy hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa.

Puhu oma totuutesi rauhallisesti ja selkeästi

ja kuuntele muita, myös tyhmiä ja tietämättömiä,

heilläkin on tarinansa kerrottavana.

Vältä äänekkäitä ja hyökkäileviä henkilöitä.

He ovat piina sielulle.

Jos vertaat itseäsi muihin,

voit tulla turhamaiseksi ja katkeraksi,

sillä aina on olemassa suurempia ja mitättömämpiä

ihmisiä kuin sinä itse.

Iloitse saavutuksistasi yhtä lailla kuin suunnitelmistasi.

Säilytä kiinnostuksesi elämäntyöhösi,

olipa se kuinka vaatimaton tahansa;

se on todellista kiinteää omaisuutta ajan ja onnen vaihteluissa.

Harrasta varovaisuutta liiketoimissasi,

sillä maailma on petkutusta täynnä.

Älköön se kuitenkaan tehkö sinua sokeaksi sille,

mitä hyvyyttä on olemassa.

Monet ihmiset tavoittelevat korkeita ihanteita,

ja kaikille elämä on täynnä sankaruutta.

 

Ole oma itsesi.

Varsinkaan älä teeskentele kiintymystä.

Älä ole ivallinen rakkauden suhteen,

sillä kaiken kuivuuden ja hurmattomuuden keskellä

se on ikuista kuin ruoho.

 

Ota lempeästi vastaan vuosien antama neuvo

luopumalla tuskattomasti nuoruuteen kuuluvista asioista.

Kasvata ja vahvista henkeäsi suojaamaan sinua

äkillisen epäonnen kohdatessa.

Mutta älä masenna itseäsi kuvittelemalla.

Monet pelot ovat uupumuksen ja yksinäisyyden synnyttämiä.

 

Terveellistä itsekuria unohtamatta ole lempeä itseäsi kohtaan.

Olet universumin maailmankaikkeuden lapsi,

et vähemmän kuin puut ja tähdet,

sinulla on oikeus olla täällä.

Ja olkoonpa se sinulle selvä tai ei,

maailmankaikkeus joka tapauksessa kehkeytyy

niin kuin sen tuleekin.

Sen vuoksi säilytä rauha Jumalan kanssa,

olkoonpa kuvasi Hänestä mikä tahansa ja

mitkä lienevätkin toimesi ja rientosi

elämän hälisevän sekasorron keskellä,

säilytä rauha sielusi kanssa.

Ole tarkkaavainen – koeta olla Onnellinen