sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kaupan kassalla




Siippa pysi tuomaan kaupasta kaksi olutta, yhden ykkösoluen ja toisen kolmosoluen ruokajuomaksi. Toki toin samalla kun muutenkin kävin ruokaostoksilla. Mutta kassalla alkoi kaduttaa: liian myöhään huomasin, että edelläni oli joogasta tuttu ihminen. Ja sitten alkoi nolottaa omat ostokseni, tai siis lähinnä oluet. Teki mieli alkaa kertoa, että ei nämä minulle ole, ja että toinen on sitä paitsi ykkönen. Sekös vasta selittelyltä olisi kuulostanut, ja siltä, että minulla oli huono omatunto oluista. Joten ei kun pää pystyyn vaan, ja nolot ajatukset pellolle. Eikä se edellä ollut joogaihminen tainnut vilkaistakaan minun ostoksia.

6 kommenttia:

kultasiipi kirjoitti...

Hahhaa. Tästä tuli mieleeni, kun oltiin sieniretkellä metsässä 70v äitini kanssa. Äiti on luonnonsuojelija henkeen ja vereen ja kun kohdalle sattui tyhjä kaljapullo maassa, se tietenkin poimittiin mukaan kierrätettäväksi. Seuraavaksi kuitenkin äiti alkoi pohtia mitähän vastaantulevat ihmiset mahtavat ajatella "hänen" kaljapullostaan sienikorissa? Kaikkee me pohditaankin :) Kiitos kirjoituksesi, hauskat muistot tulivat mieleen. :)

Jagdev Kaur kirjoitti...

Hahaha! Juuri näin :D

hanna o. kirjoitti...

Mites muuten, herättääkö liha ostoskorissa samanlaisia väristyksiä? :-)

Jagdev Kaur kirjoitti...

Hyvä kysymys, tätä piti oikein miettiä. Mutta ei se samanlaisia herätä. Toki outoa on ostaa lihaa, jos olen yksin kaupassa, mutta ei se tunnu yhtä paheelliselta ja selitystä vaativalta kuin olut.

Unknown kirjoitti...

Kun minä menen uimaan uimahalliin, laitan aina kamani (olenpa siellä lapsen kanssa tai ilman) Alkon muovikassiin. Se on taatusti ainoa Alkon muovikassi koko paikassa, joten omansa löytää kymmenien kassien seasta helposti :)

Jagdev Kaur kirjoitti...

Aivan mahtavaa, Minttu. Pitäisiköhän mennä ostamaan alkosta muovikasseja, ja vaikka useampia kerrallaan :D