Ennen
lomaa vaihdoin muutaman sanan toisen kundaliinijoogaopettajan kanssa
sosiaalisen median välityksellä. Kerroin, että matkustamme jouluksi valoon. Hän
vastasi, että pimeydessä on helpompi löytää valo kuin valossa. Valo ei näy
valon keskellä. Siksi Suomi on täydellinen paikka elää.
Hieno
ajatus, joka ei ole aiemmin tullut minua vastaan. En ihan vielä tiedä mitä se
oikein tarkoittaa ja miten siihen suhtaudun, mutta pidän ajatuksesta silti. Sitä
paitsi jokin syy siihen pitää olla, että meidät on tänne maailman ääreen
viskattu. Eikä se syy voi olla se, että olemme edellisessä elämässä tehneet
jotakin niin perin juurin pahaa, että nyt meitä rankaistaan tällä pimeydellä.
Se vain tuntuu siltä, syy on jokin ihan muu.
Joka
tapauksessa päivä pitenee jo, oletteko huomanneet? En minäkään, mutta valo on
muuttunut, sen huomaa selkeinä päivinä. Ja kohta päivän pituus näillä leveyksillä
yltää jo kuuteen tuntiin. Ihan kohta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti