Käy työstä

Tänään on tullut ohjattua joogaa ihan yhden päivän tarpeiksi. Piti olla kolme joogatuntia, mutta olikin neljä. Ja mikä hassuinta, ne kolme oli kundaliinijoogatunteja, mutta neljäs hathajoogatunti. Eikä minulla mitään koulutusta tai kokemusta hathajoogan ohjaamisesta.

Juttu meni niin, että minulle soitettiin eilen, ja kysyttiin sijaistamaan hathajoogatuntia. Tunnin vakiohjaajalla oli este, ja hänen sijaisensa oli sairastunut. Minua siis kysyttiin sijaisen sijaiseksi. Tarjous kuulosti sen verran ainutkertaiselta, että pitihän sitä kokeilla. Minua sijaiseksi kysynyt ihminen tiesi, että olen käynyt vuosikausia hathajoogassa yhdellä ja samalla ohjaajalla. Hän sanoi, että ohjaa vaan niin kuin opettajasi, niin tunti ei voi mennä vikaan.

Eikä tunti kai vikaan mennyt. Jossain kohtaa tuntui siltä, että en muista enää yhtään asanaa eikä aika kulu eteenpäin millään. Lopulta niitä asanoita pompsahteli mieleen niin, ettei kaikkia tarvinnut käyttää. Vähän kyllä luulen, että muistini toimii niin, että vain voimakkaimmat asanat painuvat mieleen ja tuollaisessa tilanteessa muistuvat mieleen. Eli ehkä liian paljon liian voimakkaita liikkeitä, ja liian vähän sellaisia hienovaraisempia. No siis en minä mitään höykyytystä pitänyt, en sitä tarkoita. Sitä paitsi tunnilla oli kohtuullisen nuoria ja hyväkuntoisia joogaajia, niin mikäs siinä. Ja yksi ihminen erikseen kiittikin tunnin jälkeen, sanoi että oli vaihtelua ja erilaista.

Huh, nyt pitää mennä vähän rentoutumaan ennen huomista työpäivää.