Tänään ei ole tarvinnut miettiä, että
menisikö pihatöihin vai ei. Kun sataa koko päivän, voi hyvällä syyllä jättää
menemättä ja keskittyä sisähommiin. Niitäkin riittää.
Kävin ohjaamassa yhden
kundaliinijoogatunnin sunnuntain ratoksi. En jaksanut kiskoa kaikkia
sadekamppeita päälle ja hypätä pyörän selkään, sillä matka ei ole pitkä, vaan
kävelin varjon kanssa. Sitä taitaa tässä syksyn mittaan olla edessä enemmänkin,
kävelyä erilaisissa sadekeleissä. Ja se taas tarkoittaa hidasta siirtymistä
paikasta toiseen. Siirtymien rytmi hidastuu, ja päivät lyhenevät molemmista
päistä.
Sunnuntaina on kyllä sikäli mukava
ohjata joogaa, että ihmiset ovat hyvällä tuulella ja kiireettömiä. Tulevat hyvissä
ajoin tunnille, ja jäävät tunnin jälkeenkin vaihtamaan muutaman sanan. Muutaman
joogaajan kasvoilta näki, kuinka he oikein nautiskelivat harjoituksesta. On ilo
saada välittää kundaliinijoogan opetuksia, jotka saavat ihmiset sellaiseen
tilaan. Kertakaikkinen ilo ja kunnia.
4 kommenttia:
Mukavan kiireettömän tuntuinen päivä sinulla. Taitavalla opettajalla on taito saada oppilaat nauttimaan. Aika mielenkiitoisen tuntuinen jooga, vahinko ettei tuota täällä meillä päin opeteta.
Joogina olemisesi seuraaminen on minulle ylläpitohoitoa tässä syksyn kohokohtia odotellessa. Joogailen kotioloissa astangajoogan 1-sarjaa, soveltuvin osin, töiden, lenkkeilyn ja lasten kuskailun ohessa. Edessäni häämöttää kuitenkin jännittävä jakso, joogaopistolla ensi viikonloppu SJL-joogaa, ja seuraavana tiistaina elämäni ensimmäinen kundaliinijoogatunti. Olenko järjestänyt itselleni järjettömän mysteerin, vai onko edessäni uutta ja jännittävää valoa?
Tuittu, juuri sen takia kundaliinijoogaopettajakoulutukseen yritetään saada sankoin joukoin väkeä, että saataisiin laji leviämään kaikille paikkakunnille joissa kiinnostuneita on. Odotahan vaan, se tulee vielä.
Terhi, sinulla on tosi hienot ajat edessä, saat kokeilla uusia joogamuotoja. Mahtavaa! Ihan varmasti on valoa edessä, vaikka pimeää kohti näin syksyllä kuljetaankin. Saa tulla kertomaan tänne blogiin SJL- ja kundaliinijoogakokemuksistaan, jos haluaa.
Niinpä, tämä odottaminen on ehkä parasta. Just huomasin että tuosta kirjoittamastani voi jäädä käsitys, että voin keskittyä joogailuun lähes mielin määrin, vaan ei se ihan niin ole. Joka päivä pitää töissäkin käydä. Joogailut jää usein kokonaan välistä tässä arjessa, mutta ehkä tästä alkaa uusi aika. Ainakin vähäksi aikaa.
Lähetä kommentti