Eilen, kun
vedin sadhanaa, tuli mieleen soittaa taustaksi ensimmäinen sadhanalevy, jonka
olen itselleni hankkinut. Aikoinani ostin sen, koska se kuulosti niin selkeältä
ja simppeliltä ja helpolta mantrata mukana. Ja sitä se olikin, enkä ole ainoa, joka niin sanoo (
click). Kunnes sitten jossakin
vaiheessa kävi niin, että se alkoi kuulostaa kertakaikkisen väärältä, enkä
voinut soittaa sitä enää ollenkaan. Ihmettelin, miten olin koskaan sellaisen
levyn tullut hankkineeksi, jossain mielenhäiriössä kai. Levy jäi sikseen,
soittamatta ja unholaan, kunnes toinen joogaopettaja soitti sen omassa
sadhanassaan. Se kuulostikin taas ihan hyvältä. Ja eilen sama levy oli
kertakaikkisen mainio juuri siihen aamuun.
Näin ne
tilanteet vaihtelevat. Se, mikä toimii yhdessä tilanteessa, ei välttämättä ole
ollenkaan hyvä juttu jossakin toisessa. Sen syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin
en osaa tätä ilmiötä selittää. Mutta kun intuitiollaan valitsee niin musiikit,
kriyat kuin meditaatiotkin, ei oikein voi mennä vikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti