Lauantaina
kokousti Suomen kundaliinijoogayhdistys, joten sinne piti sitten matkustaa. Mukava
matka siitä tulikin, vaikka päivästä tuli pitkä, kun lähdin junalle suoraan
aamusadhanasta. Oli minun vuoroni vetää sadhana, ja jännää oli se, että tuleeko
sinne ketään. Jos ketään ei olisi tullut, ei kotiin olisi kannattanut enää
palata, joten olisin tappanut aikaa oman aamuharjoituksen jälkeen junaa
odottaessa. Mutta onneksi yksi aamuvirkku oli liikkeellä, ja pääsimme
sadhanoimaan.
Kokouksessa
erityisen mukavaa oli tavata muutama uusi ihminen. Kovin montaa meitä ei ollut
paikalla, mutta sentään paljon enemmän kuin viime vuonna. Myös yhdistyksen hallitukseen
on ilmoittautunut kiinnostuneita ihmisiä, mikä on hyvä merkki. Odotan innolla
tulevaa kautta.
Jostain on
myös pakko luopua, joten paikallisen joogayhdistyksen hallitustoiminnan jätin
taakse. Jostain syystä, jota en osaa analysoida, tuli aika jättää aktiivinen
toiminta siinä yhdistyksessä. Olen edelleen jäsen ja joissain jutuissa mukana,
mutta en enää sihteerin ominaisuudessa. Ihan vähän haikealta tuntui, kun
huomasin että minut on poistettu fb-sivujen ylläpitäjistä ja dropboxin
käyttäjistä. Hyvä niin, vaikka se ihan vähän kirpaiseekin. Outoa olisi, jos
näin monen vuoden ja kaikkien ponnistusten jälkeen ei tuntuisi missään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti