Valmistautuminen

Välillä mietin, että valmistaudunko minä huonosti kundaliinijoogatunneille, jotka ohjaan. Yleensä valitsen huolella ja tarkkaan harjoitussarjan, joka tehdään. Mutta sitten meditaatio saattaa jäädä vähän vähemmälle suunnittelulle. Yleensä katselen meditaatioita samasta kirjasta, josta valitsen harjoitussarjan. Katselen niitä meditaatioita, että tuo olisi kiva ja tuon voisi tehdä. Mutta monesti en valitse sitä loppuun asti, vaan vasta sitten loppurentoutuksen aikana päätän mitä meditaationa tehdään. Perustelen tätä käytäntöä sillä, että pitää antaa tilanteelle mahdollisuus kehittyä omanlaisekseen, enkä minä välttämättä tiedä etukäteen mitä ihmiset tarvitsevat. Joskus olen suunnitellut joitakin meditaatioita, mutta päädynkin teettämään hengitysharjoituksen, kun se tuntuu niin kovasti oikealta ratkaisulta. Toisaalta takaraivossa on ajatus, että en vaan jaksa valmistautua tarpeeksi huolellisesti.

Tuntia ohjatessani toimin opettajakoulutuksen oppeja vastaan siinä, että tunnin alussa läväytän kirjan lattialle eteeni ja ohjaan suoraan siitä kirjasta. Kirjaa mitenkään peittelemättä tai häpeilemättä. Opettajakoulutuksessa oppimani mukaan se on epäammatillista, ja jokainen harjoitussarja pitäisi kirjoittaa paperilapulle, ja ohjata sen mahdollisimman huomaamattoman lapun kanssa. En vaan yksinkertaisesti käsitä miksi niitä kirjoja pitäisi peitellä ja salailla. Mitä pahaa on kirjoissa, kundaliinijoogakirjathan ovat mahtavia.

Tänään ohjasin harjoituksen, jota en ole koskaan tehnyt itse tai ohjannut. Minusta se meni ihan hyvin, olihan minulla kirja apunani. Ja toki olin lukenut jokaisen liikkeen kuvauksen uudelleen ja uudelleen siitä kirjasta. Olin minä sillä tavalla valmistautunut huolella, vaikka taas meditaation valinta jäi viime hetkiin.