Kukkaruukuissa on alkanut tapahtua kummia, vaikka olen antanut niiden olla enimmäkseen ihan omassa rauhassaan koko syksyn ja talven.
Pari vuotta sitten tökkäsin palmuvehkan lehden ruukkuun ja ajattelin kokeilla lähteekö se siitä kasvamaan. Lehti kasvatti puoliksi mullan alle sellaisen muhkuran, josta juuret lähtevät. Mitään muuta ei tapahtunut. Lehti ei kuollut, mutta ei lähtenyt millään lailla kasvamaankaan. Välillä ajattelin heittää sen kompostiin, mutta en saanut ryhdyttyä. Kunnes parisen viikkoa sitten lehti alkoi kellastua ja kuolla. Se oli sen eksperimentin päätös, ajattelin. Mutta kun nappasin lehden irti heittääkseni sen pois, paljastui lehden alta hento, uusi varsi. Nyt se on kasvanut jo tällaiseksi
Kummia on tapahtunut myös orkidearuukussa. Olen aiemminkin sanonut, että en ole mikään orkideaihminen, enkä jaksa hoitaa yhtä ainokaistani kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Silti se palkitsee minut nyt jo toisen kerran kukkimalla. Sain kasvin kaksi vuotta sitten kukassa, ja nyt se kukkii taas, niin kuin se teki vuosi sitten. Täsmällinen kasvi.
Myös viirivehka on innostunut kukkimaan. Sitä ei ole mitenkään vaikea kukittaa, mutta yleensä se tekee kukat kesällä. Siksi vähän ihmettelen, että miten se näin sydäntalvella on innostunut. Ehkä kastelu on ollut jotenkin sellaista, tiedä häntä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti