Lämpöä

Olin eilen taas ohjaamassa kundaliinijoogaa ”omalle” ryhmälleni. Mutta se ei jäänyt siihen, vaan painelin tämän tunnin jälkeen toiseen paikkaan pitämään seuraavan kundaliinijoogatunnin. Kyseessä oli sijaisuus, eli tapaa tästä kahden peräkkäisen tunnin ohjaamisesta ei ole tulemassa.

Vähän jänskätti etukäteen että miten illasta suoriudun. Mutta hyvin kaikki meni, tietenkin. Se minun oman ryhmän tunti on vain 55 minuutin mittainen, eli tosi lyhyt, ja sitä suunnitellessa ja pitäessä saa olla tarkkana että ehtii kaikki eikä tule joogaajille suotta kiireen tuntua vaikka aika olisikin kortilla. Mutta se seuraava tunti oli normaalin mittainen, eli 90 minuuttia. Tuntui, että aikaa oli vaikka millä mitalla. Ehdimme tehdä alkulämmittelyt, kaksi (!) harjoitussarjaa ja meditaation. Ja siltikin tunti taisi loppua muutaman minuutin etuajassa. Mahtavaa. Kyllä kaikkien tuntien pitäisi olla vähintään 75 minuuttia. Mutta tietenkin se 55 minuuttia on parempi kuin ei mitään.

Kahden tunnin ohjaamisen jälkeen minulle kävi se, mitä käy kun harjoittaa paljon joogaa. Taustalla varmasti vaikuttavat vielä viikonlopun joogat ja meditaatiokin. Eli energiat pomppasivat ja se tuntui kehossa lämpönä. Itse asiassa tuntuu vieläkin. Hikoilin koko viime yön, enkä tänään tahtonut pystyä olemaan niin paksuissa vaatteissa kuin yleensä olen. Asiaa ei tietenkään auttanut se, että tänään oli tosi lämmin päivä. Mutta onpa ihana olla vähän kuumissaan koko ajan, sillä olen palellut viime syksystä asti.