Pihalla on tapahtunut taas vaikka mitä. Ja niin nopeasti, että on vähän kärryiltä tipahtanut olo. Tuntuu, että katselen kaikkea ikkunoiden läpi, tai lähtiessäni johonkin ja palatessani kotiin.
Tällainen ihan minipieni kukka kukkii porraspielessä.
Kukinnot avautuvat kun aurinko paistaa. Ne ovat tosi pieniä, alle puoli senttiä halkaisijaltaan, mutta tosi kauniita silti. Pikaisesti tekemäni lajinmäärityksen nojalla oletan, että se on punasolmukki. Jos se on se, kyseessä on kaksivuotinen kasvi, joka leviää ilmeisen hyvin siemenistä.
Jättilaukan sipulin ostin viime vuonna ja tökkäsin perennapenkkiin. Nyt se näyttää tältä.
Pihasta löytyy perennoja, joista kukaan ei tiedä mitään. Osa on vanhaa kerrostumaa, joka on säilynyt hävitysyrityksistä huolimatta. Osa on tullut naapurista. Pari vuotta sitten ilmestyi aidan viereen tällainen perenna.
Siirsin sen vähän näkyvämmälle paikalle keittiön ikkunan alle, jossa se näyttää viihtyvän oikein hyvin. Perenna on saattanut tulla naapurista meidän pihalle, mutta eipä tällaista näytä naapurissa enää kasvavan. Lajimääritys on vielä tekemättä, epäilemättä kyseessä on jokin kello, mutta en tiedä mikä. Se on noin metrin korkuinen, ja kukatkin ihan kookkaat.
Pihassa kasvaa myös kaksi ruusupuskaa. Pakollinen juhannusruusu puuttuu, ehkä sellaisellekin pitäisi löytää paikka. Tämä on kahdesta ruususta ehkä kauniimpi. Ja aivan varmasti tuoksuvampi.
2 kommenttia:
Tuo, jota epäilet kelloksi, on minusta ukonhattu. Ihan varma en tosin ole kun en oikein kuvasta erota millaisessa varresa se on. Meillä on pihassa ukonhattua ja ainakin sen kukat ovat ihan samanlaiset.
- Riitta
Mutta eikö ukonhatussa ole ihan erilainen kukinto? Pihasta löytyy aitoukonhattu (siitä lajimääritys on ihan varma, ei vain minun arvailuja), eikä sen kukinto ole tuollainen kellon mallinen.
Mutta itse asiassa ukonkello se voisi olla (googlaa). Juu, kiitos Riitta vinkistä, se se voisi hyvinkin olla.
Lähetä kommentti