Jos joku
on ehtinyt ihmetellä blogihiljaisuutta, on sille ollut ihan hyvä syy ja
selitys. Olimme joulun aikaan 10 päivän matkalla Intiassa. Juu-u, niin siinä
pääsi käymään, että kaipuu ja veto Intiaan kasvoi niin, että oli pakattava
laukut ja lähdettävä matkaan. Muu ei enää auttanut.
Tulimme
kotiin eilen. Nyt sitten ihmettelen, että miten kukaan voi elää täällä kylmässä
ja pimeässä. Ja mikä olikaan se minun elämäni juju, millä minä sitä jaksan, kun
oma muurahaisen elämä tuntuu niin pieneltä ja merkityksettömältä. Kai siinä
jokin juttu oli, mutta juuri nyt en muista mikä.
Vielä on
hankalaa alkaa purkaa matkan vaiheita ja antia sanoiksi. Intia oli niin paljon.
Suurin kokemus tietenkin Harmandir Sahib, sikhien pyhä temppeli Amritsarissa. Tältä se näytti aamutuimaan, puoli neljältä.
Matkasta lisää tuonnempana, kunhan olen ehtinyt sulatella kokemuksia. Ja asettua Suomen pimeyteen, joka toivon mukaan muuttuu lumisateen myötä valoksi tuota pikaa.
Nyt kaikille oikein hyvää ja onnellista vuotta 2017!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti