Olin joogatunnilla, joka edusti
minulle toistaiseksi tuntematonta joogasuuntausta. Tai siis kundaliinijoogaan
tämäkin perustui, mutta on siitä kehitelty erityismuoto. Se on tarkoitettu ihan
erityiselle kohderyhmällekin, ja siksi sitä kutsutaan äitiysjoogaksi.
Täsmällisempi nimitys olisi tietenkin pre-natal jooga. Sattuneesta syystä
minulla on hyvä tilaisuus tutustua tähän joogaan koko kevään ajan. Samasta
sattuneesta syystä en ole ottanut itselleni ollenkaan tunteja kevääksi, eli en
ohjaa joogaa ollenkaan, vaikka kysyntää olisi ollut kovastikin. Nyt ei ole sen
aika.
Niin että millaistako se äitiysjooga
sitten oli? Oikein rauhallista ja mukavaa. Asanat, hengitykset, mantrat ynnä
muut tuttuja tietenkin, mutta tekeminen ihan toisenlaista. Paljon lepäämistä ja
vähän jos lainkaan pinnistelyä tai ponnistelua. Sellainen oli vaikutelma
ensimmäisen kerran perusteella. Hyvin voin suositella ihan kaikille, joille se on ajankohtaista.
8 kommenttia:
Siis... <3
Paljon onnea! Jos jaksat kirjoitella, niin näistä pre-natal -jutuista olisi myös kiva lukea lisää. (Kaikkihan täällä kyllä kiinnostaa: kaapissa odottaa silitetty turbaanikangas, mutta laiskotus on vaivannut, enkä ole tätä juuri käyttänyt, vaikka kaipaankin vähän turbaania, kun se tuntuu tekevän pään niin kiinteäksi : )
Oooh! :)
Onpas ihanaa, tosi lämpimät onnittelut (kuulostaa kliseeltä, mutta näin talvisaikaan tällaisessa talvimaassa 'lämpimällä' on painava merkitys)!
Onnea oikein paljon:-) Alan ymmärtää miksi mielenkiintosi tuntuu kohdistuvan moniin asioihin jotka ei liity joogaan... Upeaa aikaa! Ja upeampaa tulossa!
Onnea!
Ihan älyttömästi onnea!
Oih, kiitos kaikille.
Todennäköisesti tulen kirjoittamaan jotakin prenatal-aiheista, mutta älkää peljästykö, ei tästä ole mikään odotusblogi tulossa. Odotus nyt kuitenkin on aika keskeisellä sijalla elämässäni, ja niin kuin Terhi totesi, ajatukset kääntyvät poispäin joogaharjoituksista. Jooginen elämä ja joogafilosofia eivät kuitenkaan katoa mielestä mihinkään. Päinvastoin.
Lähetä kommentti