torstai 14. helmikuuta 2013

Hyvää ystävänpäivää!



Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille tasapuolisesti, riippumatta siitä pidättekö ystävänpäivää kaikkien ystävien muistamisen, sydämen muotoisten leivosten leipomisen ja sydänsuklaarasioiden ykköspäivänä. Vai vierastatteko vielä vähän tätä uutta, amerikkalaisperäistä päivää, niin kuin minä. Ystävyys on joka tapauksessa ja päivästä riippumatta tärkeää, etten sanoisi elintärkeä asia. Sen on jollakin tasolla tiennyt aina, mutta erityisesti se on konkretisoitunut minulle viimeaikaisten tapahtumien myötä.

En tiedä johtuuko se Vesimiehen aikaan siirtymisestä vai mistä, mutta minusta tuntuu että olen saanut kokea ystävyyden ja toiset ihmiset ylipäänsä ihan uudella tavalla. Tuntuu, että muut ihmiset ovat minua ihan eri tavalla lähellä kuin ennen. Kaikki ne ystävät, jotka olen tuntenut jo vuosikymmeniä, mutta myös uudemmat tutut sekä tietenkin myös te lukijat, joita en ole koskaan edes nähnyt ja joista en tiedä paljon muuta kuin nimimerkin. Kaikista en sitäkään. Silti te kaikki olette sydämessäni.

Kundaliinijoogiseen filosofiaan sisältyy ajatus siitä, että me kaikki olemme yhtä. Mantran sanoin Ek Ong Kaar, eli koko universumi on yhtä ilman rajoja. Me olemme yhteydessä kaikkeen, ja yhtä kaiken kanssa. Huikea ajatus, jonka minä voin ainakin toistaiseksi käsittää ja kokea vain hetkittäin ja pieninä palasina. Ehkä enemmän vain ihmisiä koskevassa muodossa sama ajatus ykseydestä on yhdessä niistä viidestä Vesimiehen ajan sutrasta, jotka kundaliinijoogamestari Yogi Bhajan on meille antanut. Itse asiassa se on ensimmäinen viidestä: ”Recognize that the other person is you”, eli näe itsesi toisessa ihmisessä.

Ihmisten ykseyteen liittyy myös se hieno juttu, että esimerkiksi joogatessani ja meditoidessani minä tietenkin saan harjoitusten hyvää tekevät vaikutukset itselleni. Mutta koska minä olen yhtä kaiken ja kaikkien muiden kanssa, myös muut saavat ne samat vaikutukset. Ihan konkreettinen esimerkki on se, kun Japanin ydinvoimalaonnettomuuden aikaan kaikkia kundaliinijoogeja kehotettiin tekemään harjoitusta, joka antaa suojan ydinsäteilyä varten (kyllä, sellainen harjoitus ON olemassa). Näin autoimme niitä, jotka altistuivat säteilylle.

Viettäkää siis oikein mukava helmikuun neljästoista. Antakaa auringon paistaa, vaikka taivaalle katsoessa se taitaa olla pilvien takana. Siellä se paistelee silti, pilvistä huolimatta.

3 kommenttia:

hanna o. kirjoitti...

Oikein aurinkoista, lämmintä ja ihanaa ystävänpäivää Jagdev!!! Ehkä ystävänpäivälle on paikkansa kalenterissa juuri siksi, että edes kerran vuodessa tulee sanottua ystävälle kuinka tärkeä hän on minulle. Sydänkonvehdit, kortit ja hörhellykset on sitten asioita erikseen. Liputan mieluummin aineettomien lahjusten puolesta. :-)

terhi kirjoitti...

Kommentoin thaimaasta kata beachilta, eli taalta missa buddhalaisuus on valtauskonto... Valtavan horsellyksen siivittamalla happy valentines paivallisella olimme tanaan. Joskus viela toivottavasti paasen joogailemaan naille seuduille. Tama on nyt tallainen perheloma, kata hot yoga ajattelin kylla tsekata. Muuta jooga en taalta akkiseltaan loytanyt. Koh samuilla kait on paljon tarjontaa?

Jagdev Kaur kirjoitti...

Kiitos hanna o. Oikeastihan kai ystäville pitäisi muistaa sanoa kaikkea hyvää ja kaunista ilman erityistä ystävänpäivääkin. Mutta kun me nyt olemme tällaisia kuin olemme, niin ehkä tosiaankin on parempi että se ystävänpäivä on olemassa.

Oi terhi, olet päässyt perheen kanssa lämmittelemään, ihanaa! Vaikkei täällä kotomaassa nyt niin kylmä enää ole. Mutta ei kyllä paista aurinkokaan. Mukavaa Thaimaata joogalla tai ilman.