Kun asuu isolla paikkakunnalla, on
siitä etuoikeutetussa asemassa, että pääsee vertailemaan eri joogaohjaajien
tyylejä ja tapoja ohjata joogaa. Silloin on myös suuri todennäköisyys, että
löytää itselleen sopivan ja mieluisan ohjaajan. Luulen kuitenkin, että kävisin
vähän vähemmän mieluisan ohjaajan ohjaamilla joogatunneilla, jos vaihtoehtoja
ei olisi. Jooga on kuitenkin aina joogaa, ohjasi sitä kuka tahansa.
Olen monena vuonna käynyt paikallisen
joogayhdistyksen kesäjoogassa, jossa ohjelmassa on hathajoogaa viikoittain vaihtuvien
ohjaajien johdolla. Niillä tunneilla on päässyt hyvin näkemään ohjaajien kirjoa
eli sitä, miten jotkut ohjaavat voimakkaampia harjoituksia joissa tehdään
vaativampia asanoita vähemmällä lämmittelyllä ja valmistautumisella. Joidenkin
ohaajien tunneilla tuntuu aika käyvän pitkäksi, kun ei ole mitään tekemistä –
aikaa menee niin paljon rentoutumiseen ja palautumiseen asanoiden välillä.
Jotkut puhuvat paljon, selittävät ja ohjaavat hyvin tarkkaan miten asanat
tehdään, missä niiden on tarkoitus tuntua ja miten ne vaikuttavat. Toiset ovat
hyvinkin hiljaa, ja lähinnä vain luettelevat asanoiden nimet sitä mukaa kun
niitä tehdään. Kaikkien ohjaajien tunneilta saa jotakin, mutta jotenkin vaan
toisten tyyli puhuttelee enemmän kuin toisten.
Hathajoogaan verrattuna
kundaliinijooga on enempi ennalta määrättyä, sillä jokainen ohjaaja ohjaa
samoja kryoja, joissa ei juuri voi omaa harkintaa tai sovelluksia käyttää.
Silti kundaliinijoogaopettajissakin on eroja. Niitä pääsee mukavasti seuraamaan
aamusadhanoissa, joiden vetäminen on vapaaehtoista ja siksi eri opettajien
keskuudessa kiertävää hommaa.
Eroja opettajien välillä löytyy
esimerkiksi sen suhteen miten paljon puhuu ja selittää asioita harjoituksen
varrella. Oman kokemukseni perusteella näyttää siltä, että asioiden puhuminen
tulee luontevaksi vasta kasvavan ohjaajakokemuksen myötä. Toinen asia, jossa
voi omaa harkintaansa käyttää, on lämmittelyliikkeet ennen harjoitussarjaa.
Joidenkin ohjaajien harjoitukset ovat sellaisia, että miettii olisiko pitänyt
tehdä lämmittelyliikkeitä pystyäkseen tekemään lämmittelyliikkeitä. Tai
ainakaan minun selkä ei heti aamusta suostu ilman lempeää herättelyä kovinkaan
kummoisiin liikkeisiin. Iltapäivällä ja illalla tilanne on toinen.
Kolmas asia, joka vaihtelee
kundaliinijoogaopettajasta riippuen, on se tunne joka harjoituksesta jää. No
tietenkään se ei ole joka kerta saman ohjaajan kohdalla sama, mutta olen
huomannut joidenkin ohjaajien harjoituksen jälkeen olevani usein onnellinen ja
rauhallinen. Jonkun toisen ohjaajan jäljiltä olen jotakin vähän muuta. Ja
olenpa muutaman kerran käynyt sellaisenkin kundaliiniohjaajan tunneilla, joka
saa minut joka kerta vihaiseksi ja lähinnä raivon valtaan. En käsitä miksi; hän
on suosittu opettaja jonka tunneista pidetään. Minulle ne eivät vaan sovi
ollenkaan, ja siksi olen ne jättänyt väliin.
4 kommenttia:
Tämä on aihe jota olen itsekin päässäni pyöritellyt. Olen sitä mieltä, että oikeastaan harjoitus tapahtuu joogaajassa itsessään, eikä pitäisi liikaa fiksoitua johonkin opettajaan, jonka tunnilla nyt vain sattuu olemaan omasta mielestä hyvä tunnelma. Ja kuitenkin...minullakin on näitä kokemuksia, että joidenkin opettajien tunnilla tulee vain kiukkuiseksi.
Mielestäni erityisesti kundaliinijoogassa opettajan energialla on väliä. Se ei saa olla liian lepsu, hälläväliä-tyyliin, mutta ei myöskään liian militantti ja myötätunnoton.
En tiedä, miksi esimerkiksi erään opettajan katseen alla minulle tulee niin voimakas tunne tästä myötätunnottomuudesta, etten mielelläni mene hänen ohjaukseensa. Oma oikkuni on myös, etten mielelläni mene miesten ohjaamille tunneille, itseasiassa en alkuunkaan.
Tähän opettajan valintaan tietysti liittyy ennakko-odotukset, ja niitä ei oikeastaan pitäisi olla kun menee joogatunnille. Joten joskus jos olen kuvitellut meneväni tietyn opettajan tunnille, mutta sitä onkin ollut yllättäen vetämässä joku muu, mieleni on tehnyt vain kääntyä kannoillani. Tuolloin olen yrittänyt kohdata harjoituksessa näitä asenteitani ja harjoittaa hyväksyntää.
Ja Loomis jatkaa edelleen, osa 3.
Loppuyhteenvetona, minusta ohjaajalla vaan on väliä
Loomis, jotenkin tämän suuntaisesti minäkin asian koen. Ja silti uskon, että nekin opettajat joiden tunnilla minusta ei ehkä tunnu niin hyvältä, ovat oikeita joillekin muille ihmisille.
Sitäkin olen miettinyt, että se kiukku joidenkin opettajien tuntien jälkeen tulee minusta itsestäni, että pitäisikö niillä tunneilla vaan käydä ja antaa kiukun tulla, purkaa sitä. Mutta koska on mukavampi olla iloinen ja onnellinen kuin kiukkuinen, olen jättänyt ne tunnit väliin.
Lähetä kommentti