Kirjoitin ennen joulua meditaatiosta,
jota aloin tehdä aamuisin. Siinä kädet ojennetaan sivuille, ja niitä pidetään
ojennettuina koko meditaation ajan. Aloitin neljän minuutin mittaisella
meditaatiolla, ja tarkoitukseni oli pidentää sitä yhteentoista minuuttiin. Nyt
olen kuitenkin jumissa seitsemän minuutin kohdalla.
Tästä jumittautumisesta pääsisi irti
kun lisäisin kelloon vaikka 30 sekuntia aikaa, ja tekisin meditaatiota
pidempään. Mutta mieli keksii erilaisia syitä, miksi ajan lisääminen ei ole
ollenkaan hyvä idea. Mielen mielestä en jaksa pidempään, sillä jo nyt käsivarret
tärisevät ihan mukavasti viimeisten minuuttien ajan. Mielen mielestä myös
hartialihakseni ovat nyt vaan sellaisessa tilassa, ettei ajan lisääminen ole
mahdollista. Oikeasti mieli pitkästyy meditaation aikana ihan kunnolla, ja ehkä
lisäpitkästymistä välttääkseen vetoaa kehoon liittyviin syihin, joiden takia
aikaa ei muka kannata lisätä.
Olen antanut mielen keksiä
tekosyitään jo monena päivänä, ja tehnyt vain sen seitsemän minuuttia. Kun on
ollut matkustamista, ja kaikkea. Mutta tämä ei voi jatkua. Ehkä jo heti
huomenna mieli saa antaa periksi, ja istua meditoimassa sen seitsemän ja puoli
minuuttia. Keho siihen ihan varmasti pystyy, varsinkin jos saan mielen tekemään
yhteistyötä kehon kanssa vastaan hangoittelemisen sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti