Tänään olen istunut saunajakkaralla
marjapuskissa. Olen minä marjojakin kerännyt samalla. Millään ei kyllä jaksa
kerätä kaikkia yhdellä kertaa, joten projekti jatkuu vielä. Ei niin että marjoja olisi niin paljon, vaan alkaa nopeasti kyllästyttää se kyykkiminen.
Kaksi asiaa joita en ymmärrä.
Ensinnäkin, miksi pihoissa kasvaa niin paljon punaherukoita ja niin vähän
mustaherukoita, kun punaiset jäävät yleensä enimmäkseen keräämättä ja mustia taas
hingutaan. Ainakin rastaat pysyvät pulskina, kun syövät punaiset. Verkkoja
meillä ei ole käytetty pitkään aikaan, kun kyllästyin irrottelemaan
hirttäytyneitä rastaita verkoista.
Toiseksi, miksi hillosokeripussissa
lukee, että herukkahilloa pitää keittää 15 minuuttia. Luulisi että siinä ajassa
jo kaikki vitamiinitkin kuolevat. Minä annan hillon kiehahtaa, survaisen sauvasekoittimella
soseeksi, ja kauhon hillopurkkiin. Hyvää on ollut.
Sitä paitsi ne mitään herukoita
täälläpäin ole, vaan viinimarjoja.
4 kommenttia:
Mä lisään vielä tähän oman ihmettelyni. Olen nimittäin vuosia ihmetellyt, miksi omakotitalojen pihoillan on monta omenapuuta. Loppusyksystä omenat lojuu puiden alla mätänemässä, varsinkin silloin, kun sato on ollut runsas. Eivät ehdi omppupuiden omistajat niitä käyttää. Onneksi sentään nykyään omakotitaloalueiden ihmiset laittavat ylimääräiset omppunsa "saa ottaa - jakoon". Sieltä mä sitten käyn hakemassa itseleni syksyn omput :)
Ah, tätä kysymystä olen joskus myös pohtinut. Yksi syy on nähdäkseni se, että kun pihassa kasvaa omenoita, asukkaat eivät niitä syö. Näin on käynyt ainakin minulle, omenien syönti loppui hetikohta kun muutin tänne, missä niitä olisi tarjolla käden ulottuvilla. Aiemmin omenat olivat suurta herkkua, ja niitä kerjättiin kaikilta mahdollisilta tutuilta. Siippa on tainnut syödä kotimaisia omenoita viimeksi joskus 70-luvulla; hän on aina asunut talossa, jonka pihassa kasvaa omenapuita.
Omenapuiden määrään voi ainakin tällaisessa vanhassa talossa vaikuttaa historialliset syyt. Joskus omenat ovat olleet arvokas lisä ruokavalioon, ja osa omavaraisuutta. Harva niitä enää sellaiseen tarpeeseen syö ja säilöö, ja siksi vähempikin riittäisi.
Meidän pihasta kaadettiin jokunen vuosi sitten huonoja omenia tehnyt ja laho omppupuu. Kaksi puuta jäi. Nyt on toinen puu ihan lahoamispisteessä, ja siitä on jo katkottu paljon isoja oksia pois. Omenia siihen tulee vain yhteen oksaan, joka sekin katkesi juuri sadon painosta. Eli se puu lähtee ensi keväänä. Vähän silti tekisi mieli uutta omenapuuta siihen tilalle, sellaista ihan pientä...
Kävin viikonloppuna istuttamassa ystäväni pihaan pienen omenapuun. Se oli sellainen, joka tekee samaan puuhun kahdenlaisia omenia, kesä- ja talviomenia. Eikä kuulemma kasva kovin korkeaksi. Ystäväni kertoi, että se puu pölyttää itse itsensä. Miten se sitten tapahtuu, en ymmärrä. Kyllä ihmiset sitten pystyy kehitteleen kaikenlaisia uutuuksia.
No niin, tuollainen omenapuu olisi ratkaisu kun en oikein tahdo osata päättää, että millaisia omenia :)
Lähetä kommentti