Lomalla on leppoisaa

No niin, nyt viimein olen lomalla minäkin. Itse asiassa aloitin lomailun jo viime viikolla. Suunnitelma oli jäädä viimeistään perjantaina lomalle, mutta sain työt tehtyä siihen malliin, että siivosin työpöytäni tiistaina ennen lounasta. Ja voi hyvänen aika, miten mukavaa onkaan lomailla. Tykkään työstäni ihan kauheasti, mutta rajansa kaikella.

Myös tänä vuonna, niin kuin viimekin vuonna, osallistuin Inderjit Kaur Khalsan pitämään viikonlopun mittaiseen kundaliinijoogaretriittiin Lapinjärvellä. Vaikka paikka ja vetäjä olivat samoja, oli retriitti tänä vuonna hyvinkin erilainen kuin viime vuonna. Varmasti johtui suurelta osin siitä, että ihmiset olivat toiset, sillä meitä oli vain kolme, siis Inderjitin lisäksi, jotka olimme siellä myös viime vuonna.

Tänä vuonna minulla oli myös suuri ilo ja etuoikeus vetää lauantaiaamun sadhana. Olin tosi otettu, että Inderjit pyysi ja jakoi näin vetovastuutaan. Lisää Inderjitin viikonlopun tunnelmista voi lukea hänen blogistaan.

Kotisadhana – tulipa tämäkin koettua

No eipä päästy vielä tänäkään lauantaina pitämään ensimmäistä sadhanaa uudessa paikassa. Viime lauantaina paikalle ei ilmestynyt ketään, joten sadhana peruuntui. Tänä lauantaina paikalle tuli minun lisäkseni kolme aamuvirkkua, mutta ongelma oli se, että emme päässeet sisään.

Selittämättä nyt tarkemmin yksityiskohtia, sisään tilaan pitäisi päästä tiettyjen järjestelyjen avulla. Nyt joku tilan edellinen käyttäjä ei ollut huolehtinut järjestelyjä oikeaan malliin jälkeensä, mikä tarkoitti, että me olimme aamuviiden aikaan oven takana. Aikaan, jolloin ei vielä viitsinyt alkaa soittelemaan ihmisille, että mistä tässä nyt on kyse ja miten tämä korjataan.

Pelastava enkeli oli yksi sadhanaan tulija, joka kutsui meidät kotiinsa. Hän asuu muutaman sadan metrin päästä, joten hilpasimme hänen olohuoneeseen, järjestelimme huonekalut pois tieltä ja aloitimme sadhanan. Japji Sahib –tektejä löytyi sopiva määrä puhelimista ja keltä mistäkin, niin että pääsimme hyvin alkuun. Olohuoneesta löytyi myös cd-soitin ja yksi sadhana-cd, joten sekin asia oli kunnossa. Olohuoneessa oli myös kaunis akustiikka ja mukava tunnelma. Jotenkin oli jännä huomata, miten paikan yllättävä vaihtaminen ei hetkauttanut omaa ohjaamista oikein millään tavalla. 

Aamun opetus oli, että asioilla on tapana järjestyä. Ja yleensä ilman huolehtimista ja murehtimista.