Sydän ja vatsa

Se chakra, jonka olen helpoimmin tuntenut, siis tuntenut ihan fyysisenä tuntemuksena, on aina ollut otsakeskus. Siihen minun on aina ollut helppo saada yhteys, ja usein tunnen sen tykyttävänä paineen tunteena kulmakarvojen välissä. Toki yhteys muihinkin chakroihin on olemassa, ja varsinkin tunnustelemalla tunnen ne, mutta en yhtä spontaanisti ja ikään kuin itsestään.

Viime aikoina jostakin syystä olen alkanut tuntea sydänkeskuksen chakroista voimakkaimmin. En nyt lähde pohdiskelemaan mistä se johtuu, niin vain on. Tunne on välillä melkein pelästyttävän voimakas, ikään kuin pyöreä aukko keskellä rintakehää, joka pakottaa kumartumaan kaksinkerroin. Tunne ei ole kipu, ei missään nimessä, mutta luulen, että jollakin tavalla sekoitan sen kipuun. Se on niin voimakas. Ja tarkemmin ajateltuna kyse voi olla myös siitä, että kun sydänkeskus on hyvin auki, se vähän pelottaa näin tottumatonta. Avoin sydänkeskus ikään kuin tekee haavoittuvaksi, ja siksi sitä varustautuu kipuun ja jo ihan valmiiksi kumartuu kaksin kerroin suojelemaan sydäntään. Kyse on kuitenkin virhetulkinnasta, sillä ei sydämen avoimuus meitä satuta, vaan ihan muut asiat.

Kaikki chakrat ovat tietenkin yhteydessä toisiinsa. Nyt on kuitenkin ollut mielenkiintoista havaita, miten sydänchakran avoimuus aktivoi myös vatsachakraa. Seurauksena on se, että tunnen myös vatsachakran voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, sekä vatsachakran ja sydänchakran välisen yhteyden. Ja jos tunne sydänchakrassa muistuttaa jollakin kaukaisella tavalla kipua tai kivusta, tunne vatsakeskuksessa muistuttaa pelkoa. Siinä on jonkinlainen pelon kaukainen varjo mukana, vaikka se ei ole itse pelko.

Nyt tietenkin herää kysymys, että mitä sitten, mitä merkitystä tällaisilla tuntemuksilla on. Pahoin pelkään, että eipä juuri mitään. Tämä on, niin kuin moni muukin asia joogassa, havainto omasta itsestä. Havainto, josta ei voi oikein vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Se vaan on.