Kirjan suomennoksen myynti sujuu
tasaista tahtia. Voi olla, että pääsen jo ensi vuonna 200 kappaleen pinostani
eroon. Juuri sain tiedon parista ostajasta, joille pitää kirjoittaa kuitit
ostoksesta. Ensin meinasin vastata, että jos näin on, paras on kun ostatte
kirjan muualta. Mutta sitten muistin, että onhan minulla kuittivihko jossakin
kirjoituspöydän laatikossa. Kaivoin sen esiin. Sadan kuitin vihko, josta on
käytetty yksi ainoa. Hienoa!
Sellainen juttu kuittivihossa
kuitenkin on, että kuittien rahayksikkö on markka. Mutta ei kai se haittaa, ei
siitä nyt niin kauaa ole, kun rahayksikkö vaihtui. Ei kai viittätoistakaan
vuotta. Voi silti olla, että hankkiudun lopuista kuiteista vähin äänin eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti